keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Esikko

Kevätesikoiden aikaan on aika juhlistaa rakkaan esikoisemme syntymäpäivää. Esikot kukkivat kun toimme esikoisen kotiin sairaalasta kahdeksan vuotta sitten, ja nuo kukkaset onnistuvat aina uudelleen muistuttamaan siitä hetkestä.


Kahdeksan vuotta sitten pieni poikavauvan teki minusta äidin, meistä vanhempia. Tuosta päivästä alkoi aivan uudenlainen oppitunti elämästä ja rakkaudesta, ja sillä matkalla ollaan edelleen..
Kuvat tuovat mieleen monia muistoja :)
Vauvan synnyttyä miehen ensimmäiset tunnetta täynnä olevat sanat olivat "se on poika!!"


Emme tienneet vauvan sukupuolta etukäteen, mutta poikaahan se mies toivoi :) Pojalla oli syntyessään paksu tumma tukka. Sitä ihastellessamme mies heittikin juttua kätilöille, että etsitään syyllisiä.. Vaan eipä ole tarvinnut syyllisiä etsiä, niin on samasta puusta veistetty isä ja poika.


Kahdeksan vuotta myöhemmin Aaro suunnitteli meille syntymäpäivänsä ohjelman, joka kuului kutakuinkin näin: Kaikki tulevat aikaisin kotiin, mennään koko perhe luistelemaan, vaihdetaan kotivaatteet (yöpuku) ja pelataan minecraftia yhdessä, leikitään kouraa (lasten keksimä leikki), juhlaillallisella syödään pannukakkua ja mansikoita ja juodaan duudsonit-limsaa, lapset saavat nukahtaa makkariin ja kuunnellaan koko perhe yhdessä iltasaduksi Koko kaupungin Vinskiä.
"Oli ihan paras päivä!"



Esikoisen juhlapäivään kuuluu myös kevättalven ensimmäinen kimppu tulppaaneja. Tänä vuonna Maija-mummu ehti ennen minua, kiitos! Myös minun oli "pakko" kokeilla viime viikkoisilta tupperi-kutsuilta pongattua texmex-voileipäkakkua. Oli se hyvää :)




Enää yksi avec jäljellä - nopeita vieraita :)

Meillä on myös perinteenä sairastaa tammi-helmikuun vaihteessa, ja useimmiten ennen tai jälkeen tammi-helmikuun juhlapäivien. Mitäpä sitä hyvistä perinteistä luopumaan, helppoa kun osaa jo etukäteen varautua tulevaan :) Kuopus sairastui tänäkin vuonna ja osallistui Aaron syntymäpäiväjuhliin yöpuvussa, välillä päiväunia nukkuen. Yöllä oli hieman jännittäviäkin tilanteita hengityksen vaikeutumisen kanssa, mutta onneksi lopulta selvisimme kotikonstein ja nyt toipilaan vointi alkaa jo helpottaa.


Sairastuvasta huolimatta meillä oli aika ihanaa aikaa, yövieraita, jääkiekon pelaamista, illan istumista ja joitakin muistorikkaita vuosikertajuhlajuomia :) yövalvomista ja SuperBowl !


Sohvi, olisiko sulla jotakin levotonta kuvatekstiä tähän? :)
Kiitos rakkaat !!

Ollaan jo helmikuussa. Olen vaihtanut tekstiilit valkoiseen - valkoinen puhdas raikkaus tuntuu nyt hyvältä niin sisällä kuin ulkonakin.



Värit lisääntyvät taas kevättä kohden. Huomaan kantavani meille uusia kukkia, sipuleita ruukussa, viherkasveja.. Helmi-maaliskuu on perinteisesti levotonta suureellisten puutarhasuunnitelmien aikaa, saa nähdä miten käy tänä vuonna!

Kauniita hetkiä ja valoa teille mielen puutarhan vierailijoille, ystäville ja rakkaille!
Onni-isopappa, olet ajatuksissamme <3
Sonja

Pian..




8 kommenttia:

  1. Teillä on jo iso poika!

    Täälläkin ovat puutarhavisiot pyörähtäneet käyntiin. Tosin meillä oli niin pitkään lumetonta, että hyvä etten alkanut lapiota lyödä maahan ennen joulua... Helmi-maaliskuu on parasta suunnitteluaikaa, huhtikuussahan pitää saada jo sormet multaan;) Odottelen innolla sulta jonkinlaista kevätpostausta teidän pihasta. Teillä on jo isompia puita ja kerroksellisuutta, mitä olisi ihana päästä ihastelemaan kunnon kuvakierroksella;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, vertaistukea puutarhahulluuteen! Kiva kun kävit ja jätit viestiä :) :) Mulla on ollut jo syksystä työn alla tuumailla täällä puutarhakuvioita, kuvien plärääminen on vaan ottanut oman aikansa :) Alunperin mulla oli ajatuksena kirjoitella enemmän/lähinnä näitä omiin intohimoihini liittyviä mm. puutarhajuttuja, mutta syystä jos toisesta tämä avautuminen haksahti tälle perheily-linjalle :) Tosiaan helmi-maaliskuu on parasta aikaa fiilistellä, huhtikuussa ollaan jo tositoimissa. Hurahduksen kulta aika kestää mulla yleensä juhannukseen, lomailukaudella kaikki pääsee sitten jo rempalleen.. Mulla on vallitsevana tällainen villi puutarha -ideologia, en voi luvata kuin huonoa hoitoa, mutta vaihtelevaa innostusta sitäkin enemmän :) Palataan asiaan ;) Ps. Sulla on ihana puutarha, ja osaat tehdä siellä oikeita asioita :)

      Poista
  2. Esikot ovat kyllä ihania kukkia. Ne tuoksuvatkin niin ihanalle. Mulla on nyt ollut tuo oma esikko jo neljä vuotta. Nyt se oli tehnyt "vauvojakin". :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, onpa sulla pitkäikäinen esikko, olet osannut hoitaa sitä hyvin! Mulla nämä kevään ensimmäiset ovat yleensä kausiluontoisia, mutta täytyypä kokeilla jos nyt saisin tämän yksilön pidettyä hengissä pidempäänkin :)

      Poista
  3. Ihania herkkiä kuvia ja ajatuksia seija-mummulle rakkaan Aaron merkkipäivästä:) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Kiitos teille kun olitte tekemässä Aaron päivästä juhlan <3 Näin ne vuodet vaan vierivät..

      Poista
  4. HAHAHAH Richard Sherman :D Abel sai hepulin kun näki ton kuvan :D Tässä käänsin tapani mukaan sille tän blogitekstin ja heti kun pamahti tuo ruutuun hän alkoi hirnua.. Harmi kun ette tuukkaan nyt viikonloppuna, muksuja jo ikävä! Ehkä sitten hiihtolomalla :) <3 Haleja meiltä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno kuva on!! :D Olisipa ollut ihana tulla, mutta nyt kun se turnee peruuntui lepoviikonloppu tulee kyllä tarpeeseen.. Kotiuduin vasta illalla Turusta, joten olisin ehtinyt olla kotona noin 11h ennen lähtöä uudelle reissulle :P Mutta, kuten sanottu, eiköhän me pianpian olla taas tienpäällä <3 Haleja teille myös <3

      Poista

Jaa ajatuksesi kanssani. Ilahdun, jos jätät merkinnän käynnistäsi :)