Arjen iloja

Ystävät. Kiitos teille kaikille ihanille kivoista kommenteista siellä toisaalla, ja kun olette tykänneet tästä pienestä mielen puutarhastani. Kyllä mua hieman hirvitti, että mitä tuli tehtyä, kun noin hetken mielijohteesta linkkasin reitin tänne aivot narikkaan ja every day - happy day fiilistelyyni. Kaikkeen sitä ihminen huomaa ryhtyneensä..

Täytyypä nyt tässäkin yhteydessä todeta, että olen onnekas kun minulla on niin hyviä ystäviä sekä kotielämässä että töissä. Olette huippuja! On hienoa, kun voi perin pohjin avautua, tuulettaa tunteita ja ihmetellä yhdessä elämää. Aina saa tukea ja ystävä ymmärtää. Kaiken kruunaa tietysti maha kippuralla ja vedet silmissä nauraminen millekäs muulle kuin lasten ja miesten edesottamuksille, ja etenkin niille omille :)

Aloittelin kirjoittelua lähinnä sillä mielellä, että kiva tallentaa itselleni muistiin arjen pieniä hetkiä, ja jakaa tunnelmia perheen ja ystävien kanssa niin lähellä kuin kaukana. Mietin tekisinkö tästä suljetun blogin vai miten, perinteisesti olen pitänyt tarkasti salattuina kaikki mahdolliset tiedot. Mietin myös linjauksia identifioimisen suhteen. Tuntui jotenkin niin keinotekoiselta käyttää joitakin koodinimiä tai rajata ihmisiä pois kuvista. Nyt näin. Katsotaan. Voi olla, että mieli vielä muuttuu. Ajatukseni oli ja on kuitenkin pitää tämä fiilistely pienimuotoisena, ilman sen laajempaa näkyvyyttä. Se ei liene vaikeaa :) Ja tässä sitä nyt ollaan, ihmettelemässä ja avautumassa.

Männyt ja kuuset hohtavat. Auringonlasku värjää illansuussa meidän pihapuiston

Lahja ystävältä <3

Tänään olen iloinnut siitä, että flunssa alkaa hieman helpottaa. Töissäkin on vihdoin mahdollisuus keskittyä sen ihan oikean perustyön tekemiseen kaiken hulinoinnin jälkeen. Tein tänään myös matkasuunnitelman tulevaa koulutusreissua varten, aika jännittävää lähteä maailmalle!

Perhoset liitelevät vatsan pohjalla myös siitä syystä, että mulla on uusi kamera! Tuolla se kaunokainen odottelee latauksessa ensimmäistä henkäystään. Mulla on ollut oikein hyvä (eli miehen valitsema) pokkari arkikäytössä, mutta jotenkin se ei vain ole ollut tarpeeksi. Toisaalta miehen massiivinen korkeutta ja pituutta omaava järkkäri taas vain tuntuu liioitellulta itselleni. Kaikkialle pitäisi lähteä objektiiveilla pakattu kamerareppu selässä, ja tilanteen tullessa kohdalle aika menee vipstaakien näpertelyyn.. Se vain on liikaa vaadittu keskittymiskyvyltäni. Mutta nyt, mies hoiti asian, kuten aina :) Sain häneltä pikkujärkkärin! Kuulemma on hyvä ja juuri minulle sopiva. Kaunis se on ainakin. En malta odottaa, että pääsen harjoittelemaan.

Huomaan, että näitä pieniä tai suuria ilon aiheita ilmestyy aina silloin tällöin - pohdittuani ääneen jotakin ja ilmankin sitä. Esimerkiksi IHerb tilauksen yhteydessä minulle on ilmestynyt monesti huippuhyviä kosteusvoiteita ja hiustenhoitotuotteita. Aloitettuani kahvin juonnin harjoittelun kotivalikoimaamme ilmestyi mm. vanilijakahvia.

Pienet asiat ilahduttavat :)

Meidän Aarokin sai tällä viikolla itselleen varsin mieluisan yllätyksen.

Uunituore fiilistelypeli pojalle ja isälle

Tunnelma on katossa ja futislaulut raikaavat meidän työ- eli vapaa-ajan huoneessa. 

Pojat on niin poikia!

Meidän edelleen remonttia odottava mancave. Ilo on ylimmillään, kunnes on aika lopettaa hauskuus..

Toivon aurinkoisia ja lämpöisiä lokakuun päiviä sekä arjen iloja meille kaikille :)

Sonja